Voiko käytettyjä kahvinpuruja kierrättää?

Viime vuosina kahvin keittäminen kotona on yleistynyt valtavasti. Keititpä suodatinkahvia tai espressoa, nyt on entistäkin helpompi valmistaa erinomainen kahvikupillinen kätevästi kotona.

Jokaisesta keitetystä kahvikupillisesta muodostuu kuitenkin jätettä, kuten käytettyjä kahvinpuruja, joista herkulliset maut ja aromit on erotettu. Tuotamme joka vuosi miljoonia tonneja käytettyjä kahvinpuruja, ja niistä pääosa päätyy kaatopaikalle. Onko se kuitenkaan täysin välttämätöntä?

Jatkamalla lukemista opit, kuinka käytettyjä kahvinpuruja voidaan kierrättää tai käyttää toiseen tarkoitukseen hävittämisen sijaan.

Miksi kahvinpuruja pitäisi kierrättää?

Monissa kotitalouksissa ympäri maailman kahvinpurut päätyvät roskiin. Vaikka osa kahvijätteestä päätyy kierrätykseen tai uusiin käyttötarkoituksiin, arviolta 75 % päätyy suoraan kaatopaikalle.

Se on ongelma. Kahvi sisältää useita luontaisesti happamia ainesosia, joiden pH-arvo on keskimäärin 4,85–5,10. Keittämisen jälkeenkin näistä yhdisteistä on jäljellä merkittävä osuus.

Käytettyjen kahvinpurujen maatessa kuukausia kaatopaikalla, nämä happamat yhdisteet vuotavat ympäröivään maaperään ja vahingoittavat sitä. Sen lisäksi, kun kahvijäte lopulta hajoaa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa, siitä vapautuu metaania, joka on hiilidioksidia huomattavasti haitallisempi kasvihuonekaasu.

Se vaikuttaa haitallisesti ihmisiin ympäri maailman, kuten maanviljelijöihin, jotka viljelevät rakastamaamme kahvia. Arabica-kahvi, jonka tuotanto kattaa noin 60 % koko maailman kahvintuotannosta, menestyy 18–21 °C:n lämpötilassa.

Siksi se on erityisen herkkä ilmastonmuutokselle, joka pakottaa jo nyt kahvintuottajia kiipeämään korkeammalle merenpinnasta etsimään viileämpää kasvatusympäristöä.

Miten voimme siis hävittää kahvijätettä kestävämmin ja vastuullisemmin?

Kahvialan aloitteita: kahvinpurujen kierrättäminen

Kahvijätettäsi voidaan ohjata uuteen käyttötarkoitukseen laajassa mittakaavassa useilla tavoilla, vaikka se ei olekaan ilmiselvää.

Kahvinpuruilla on korkea kaloriarvo, ja niistä saadaan erinomaista raakamateriaalia biopolttoaineeksi. Vaikka perinteisesti sokeriruokoa ja maissia käytetään polttoaineena, viljelykasvien kasvattaminen suoraan polttoaineeksi jalostettavaksi johtaa uusiin ympäristöongelmiin, kuten metsien häviämiseen.

Käytettyjä kahvinpuruja hyödyntämällä voimme käyttää uudelleen jotain, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. Biopolttoaineet ovat myös kestävämpi vaihtoehto raskaspäästöisille fossiilisille polttoaineille, kuten raakaöljy tai kivihiili.

Vaikka kahvin käyttäminen polttoaineen raaka-aineena ei missään määrin edusta valtavirtaa, siitä on tulossa entistä realistisempi vaihtoehto vuosien kuluessa.

Useat organisaatiot ympäri maailman hallinnoivat kahvinpurujen keräysjärjestelmiä suuressa mittakaavassa. Ne estävät vuosittain miljoonia tonneja kahvinpuruja päätymästä kaatopaikoille. Ne voidaan sitten kuivattaa ja käyttää uudelleen esimerkiksi polttoainetabletteina.

Kahvijätteeseen perustuvat biopolttoainevaihtoehdot eivät kuitenkaan ole vielä laajamittaisessa käytössä ympäri maailmaa, ja niiden jalostukseen tarvitaan monimutkaista infrastruktuuria.

Muut valmistajat ovat valinneet eri tien kahvijäteongelman ratkaisemiseen. Kuivattuna, säilöttynä, muottiin valettuna ja kiillotettuna kahvinpuruja voidaan käyttää uudelleen monenlaisina kotitaloustuotteina, esimerkiksi mukeina, kuppeina ja lautasina.

Tiedämme siis, että kahvijätteen uudelleenkäyttöön on jo aloitteita alalla. Entä pienemmässä mittakaavassa? Mitä voit tehdä kotona, jotta kahvinjuontisi olisi enemmän kestävän kehityksen mukaista?

Kuinka käytettyjä kahvinpuruja voi käyttää uudelleen?

Ensimmäinen tapa: kompostointi. Kahvinpurut sopivat erinomaisesti puutarhanhoitoon. Tämä on selvästi yleisin tapa käyttää kahvijätettä uudelleen kotona.

Kotikahvin kuluttajat tekevät usein yhden kriittisen virheen käyttäessään kahvijätettä luonnollisena lannoitteena: he kaatavat tuoreet kahvinpurut suoraan maahan.

Makujen ja aromien uuttamisen jälkeen kahvinpurut ovat edelleen erittäin hapokkaita, typpirikkaita ja täynnä kofeiinia, ja siksi ne ovat myrkyllistä joillekin kasveille ja eläimille.

Kun kahvinpurut kaadetaan suoraan kahvinkeittimestä maahan, kasvien kasvunopeus voi hidastua ja maaperän hyödylliset bakteerit voivat jopa tuhoutua.

Tähän ongelmaan on kuitenkin ratkaisu. Kompostoi puruja vähintään 100 päivää, jonka aikana kofeiinipitoisuus ja happamuus vähenevät. Sekoita niihin myös muita orgaanisia materiaaleja, sillä kahvijätteen osuuden tulisi olla enintään 10–20 % kompostin kokonaistilavuudesta.

Toinen vaihtoehto on käyttää kahvijätettä luonnollisena hyönteistorjunta-aineena. Kahvijäte on erittäin myrkyllistä tietyille hyönteisille, mukaan lukien muutamat hyttyslajit ja useimmat etanat.

Jätä muutamia kulhollisia kahvinpuruja lähelle ikkunaa luonnolliseksi karkotusaineeksi tai tee niillä maahan ”rajaviivoja” kasvien ympärille niiden suojaamiseksi.

Puutarhakäytön lisäksi kahvinpuruja voidaan käyttää vartalon kuorinta-aineena (luonnollisena kuorinta-aineena ja tukkeutuneiden huokosten avaamiseen) ja jääkaapin epämiellyttävien hajujen neutralointiin.

Vaikka yksilötasolla kahvijätteen uusiokäytöllä on vain vähäinen merkitys, se on pieni askel kohti kestävämpää tulevaisuutta kahvialalla.

Laitoitpa niitä kompostiin, käytitpä kuorinta-aineena tai polttoaineen raaka-aineena, kaikki ne käyttötavat ovat joka tapauksessa parempia kuin kaatopaikalle vieminen.

Harkitse siis kahdesti seuraavaa suodatinkahvikupillista tai espressoannosta kotona keittäessäsi, ennen kuin heität kahvinpurusi menemään. Saatat ehkä löytää niille toisen, kestävämmän käyttökohteen.