Täydellinen kuppini

Ostoskori

Päävalikko

⁠

Älä tyydy tavanomaiseen kahviin vaan nautiskele
jokaisesta siemauksesta omalla tavallasi 


Tutustu kahvin makuun vaikuttaviin tekijöihin ja kuinka makua mukautetaan.


mini-feature tile.PNG

Miten valmistuu täydellinen kupillinen?

Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme ottaneet kumppaniksemme asiantuntijoita Coffee Science Foundationista, UC Davis Coffee Centeristä ja Specialty Coffee Associationista tavoitteenamme laajentaa käsitystämme kahvin keittämisestä. Hyödyntämällä tämän aistitutkimuksen tuloksia täydellisen kahvin keittäminen on sinulle helpompaa kuin koskaan.

Lue lisää

Kahvin makuun vaikuttaa 6 tekijää

Paahdon tummuus

Paahdon tummuus

Suodattimen muoto

Suodattimen muoto

Keittosuhde

Keittosuhde

Jauhatus

Jauhatus

Keittoaika

Keittoaika

Lämpötila

Lämpötila

Tutkimusryhmämme on tunnistanut kuusi tekijää, joilla on aistien kautta vaikutusta kahvin makuun.

 

Täydellinen kahvisi alkaa 3 päätekijästä

 

01. Paahdon tummuus

Tuskin yllättää, että tärkein makuun vaikuttava tekijä on kahvipapujen paahtoaste eli paahdon tummuus. Ennen paahtamista kahvipavut ovat vihreitä eivätkä maistu juuri miltään. Paahtaminen kehittää eri aromiaineita, ja paahtamisen kesto vaikuttaa näihin yhdisteisiin ja määrittää makua. Monet kahvinjuojat valitsevat keskitumman paahdon, mutta kannattaa kokeilla sekä vaaleampia että tummempia paahtoja, jotta saat paremman käsityksen eri mauista ja opit tunnistamaan, mikä paahto sopii itsellesi.

⁠

Vaaleampi paahto

 

Kevyen ruskea väri eikä öljyä papujen pinnalla: vaalea paahto on yleensä hapokkaampi ja siinä maistuu hedelmäisiä kirkkaita makuja. Vaaleassa paahdossa säilyy enemmän papujen alkuperäisiä ja ainutlaatuisia makuja. 

 

⁠

Keskitumma paahto

Keskitumma paahto on ruskea väriltään ja se on täyteläisempi kuin vaaleat paahdot. Kahvi alkaa maultaan lähestyä pidemmän paahtoajan karamellimaista makeutta ja siinä on tasapainoisempi maku, tuoksu ja hapokkuus.

⁠

Tummempi paahto

Pavut ovat tummanruskeita väriltään ja niiden pinnalla on öljykerros. Tumma paahto on vähähappoinen, hyvin täyteläinen ja siinä on tummemmat maut. Kahvin alkuperäisen maun peittävät paahtamisessa syntyneet maut, jotka ovat kitkeriä, savuisia ja maanläheisiä.

 

02. Suodattimen muodot

Tämä tekijä voi yllättää, mutta suodatinkorin muodolla on suurempi vaikutus makuihin kuin useimmilla muilla tekijöillä. Vain suodatinkoria vaihtamalla keitoksen maku muuttuu huomattavasti. Asiantuntijat huomasivat, että eri maut liittyivät eri suodatinkorien muotoihin, jolloin suosikkimakuja voidaan tavoitella suodatuskorin valinnalla.

⁠

Tasapohjainen kori

Makeat, kukkaiset, kuivattujen hedelmien ja suklaan maut korostuvat keitettäessä tasapohjaisissa koreissa.

⁠

Puolikartiomainen kori

Kirkkaat, marjaiset, sitrushedelmäiset ja täyteläisemmät ruskeat paahtovivahteet korostuvat keitettäessä puolikartion muotoisessa korissa.

03. Keittosuhde

Tämä on jauhetun kahvin määrän suhde keittämisessä käytettävän veden määrään. On luonnollista, että tämän suhteen muuttaminen vaikuttaa kahvin makuun. Useimmat baristat käyttävät keittosuhteita 1:15 ja 1:18, jotka tarkoittavat, että jokaista jauhettua kahvigrammaa kohden lisätään 15–18 grammaa vettä.

⁠

Vähemmän kahvijauhetta

Mitä vähemmän kahvia käytetään, sitä makeammalta juoma maistuu. Kahvissa tulee olemaan pehmeämpi, tasapainoisempi ja vähemmän hapokas maku.

⁠

Suositus

Päätöksesi keittosuhteesta riippuu omista mieltymyksistäsi, mutta keittosuhteella 1:16 saavutetaan rikas ja tasapainoinen maku.

⁠

Lisää kahvia

Mitä enemmän kahvia käytetään keittoprosessissa, sitä väkevämpää siitä tulee, jolloin maku on rikas, kirpeä ja hapokkaampi. 

Kolme kahvintuntijan tekijää

Tutkimukset osoittavat, että voit nauttia täydellisen makuisesta kupillisesta keskittymällä vain kolmeen ensimmäiseen tekijään, makuun vielä tarkemmin keskittyvien kahvintuntijoiden kannalta seuraavilla kolmella tekijällä voidaan jalostaa edelleen makua ja keittää täsmälleen halutunlaista kahvia.

 

04. Jauhatus

Papujen jauhaminen lisää veden kanssa kosketuksiin tulevaa pinta-alaa ja lisäksi jauhatuksen karkeus tai hienous määrittää, kuinka nopeasti vesi pääsee kulkemaan kahvin lävitse. Se vuorostaan vaikuttaa juoman lopulliseen makuun. Henkilökohtainen makumieltymyksesi määrittää parhaiten sopivan jauhatuskoon.

⁠

Hieno

Hienompi jauhatus pakkaa kahvin tiheämmin yhteen, jolloin vedellä kestää kauemmin kulkea sen läpi, tehostaen uuttoa ja johtaen karvaampiin makuihin ja suurempaan täyteläisyyteen.

⁠

Karkea

Karkeammalla jauhatuksella vesi virtaa kahvin läpi nopeammin, jolloin keittoaika lyhenee ja uuttoa tapahtuu vähemmän. Tuloksena on kukkaisia ja kuivattujen hedelmien makuvivahteita. 

 

05. Keittoaika

Kuinka kauan vesi on kosketuksissa jauhettuihin papuihin vaikuttaa uuttoon eli makuyhdisteiden liukenemiseen paahdetusta ja jauhetusta kahvista veteen. Nämä yhdisteet eivät kaikki tule uutetuiksi samanaikaisesti. Ensimmäisenä uuttuvat hedelmäiset ja happamat makuvivahteet, sen jälkeen makeat ja tasapainoiset, viimeisenä karvaat. Siksi eri keittoaika tuottaa eri makuista kahvia.

⁠

Lyhyempi

Kun kahvia keitetään lyhyen aikaa, korostuvat hedelmäiset, makeat ja mausteiset vivahteet sekä kirkkaus, jonka kahvin juoja maistaa happamuutena. 

⁠

Pidempi

Pidempään keitetty kahvi on täyteläisempi ja sakeampi, koska makeuden ja happamuuden luovat makuyhdisteet jäävät muiden alle. 

06. Lämpötila

Uutettaessa vesi imee maun jauhetuista kahvipavuista. Veden lämpötila on olennainen osa prosessia, koska liian kuuman veden riskinä on yliuutto, josta tuloksena on kitkerän makuista kahvia, ja jos vesi on liian kylmää, tapahtuu aliuutto, josta seuraava maku on mieto ja hapan. Tutkimuksemme tuloksena havaitsimme ettei lämpötilavälillä 87–93 C ollut merkittäviä eroja maussa, mutta kahvintuntijat saattavat arvostaa pieniäkin makuhienouksia.

Tile_Coffee
Image

Oletko valmis aloittamaan täydellisen juomasi nauttimisen tänään?

Löydä lähin Precision BrewerTM -kauppias.